Loiskesydän

----- L O I S K E S Y D Ä N -----

Nimet: Loiskepentu > Loisketassu > Loiskesydän
Ikä: 30 kuuta (2v 6kk)
Sukupuoli: Naaras
Verikasti: Vääräverinen (suvussa Turkkilaista Vania)
Uskonto: Pakana
Klaani: Virtaklaani
Asema: Soturi

----- M A I N E -----

Ulkopuolisille: Hyvin tuntematonta sorttia. Nopeasti tuosta kyllä saa selville, ettei tuolla ole kaikki muumit laaksossa.

Virtaklaanissa: Klaaninsa keskuudessa tunnettu olemattomista soturintaidoistaan ja haihaittelevasta luonteestaan. Säälistä varmaan päässyt soturiksi.

----- U L K O N Ä K Ö -----

Loiskesydämen emo on turkkilainen van, jonka vuoksi samanlainen väritys on hyvin vahvasti esillä myös Loiskesydämessä itsessään. Ruumiinrakenteeltaan tuo on keskivankka ja omaa yllättävän vahvan lihaksiston, vaikka muuten onkin siromman puoleinen. Turkki on keskipitkää ja laadultaan hyvin silkkistä.

Väritykseltään Loiskesydän muistuttaa vahvasti van väritystä, joten Loiskesydän on pääsääntöisesti hyvin valkovoittoinen, mutta tuon päälaki korvineen ja häntä ovat oranssin ja tummanruskean värityksen peitossa. Loiskesydämellä on myös muutamia pienempi laikkuja, joista selkeimmät ovat oikeassa kintereessä oleva oranssi läikkä ja rinnassa pieni sydäntä muistuttava kuvio täplineen. Loiskesydämen silmät ovat eri väriset. Naaraan oikea silmä on violetti ja vasen silmä on keltainen. Kuono ja anturat ovat vaaleanpunaiset.

----- L U O N N E -----

Loiskesydän on melko höpsö luonteeltaan. Joku voisi kuvailla häntä jopa suorastaan tyhmäksi. Loiskesydäntä voisi kuvailla eräänlaiseksi haaveilijaksi, joka ei aina ole ihan perillä todellisuudessa. Naaras tuntuukin elävän jossain kummallisessa toivemaailmassa. Loiskesydän elää pitkälti ’kyllä kaikki järjestyy’ -elämänasenteella, jopa riesaksi asti. Vaikka kyllä hän sentään suruakin osaa tuntea, mutta harvemmin se valtaa tätä usein miten eloisaa naarasta.

Naaras ei pahastu juuri mistään, ei vaikka joku haukkuisi häntä suoraan kasvotusten. Loiskesydämellä on erikoinen tapa suhtautua kaikkeen positiivisella asenteella, joskus jopa liikaakin. Esimerkiksi uhkaavat tai taistelua vaativat tilanteet ovat hänelle hankalia, koska tämä ei koskaan tunnu ymmärtävän miksi joku haluaisi taistella. Loiskesydämeltä saattaa uupua soturintaitoja enemmän ja vähemmän, mutta kyllä tuo parhaansa yrittää, vaikkei otakaan siitä paineita. Tuo ei ole taitava juuri missään muussa kuin uimisessa. Ja toisinaan Loiskesydän saattaa olla hyvinkin kömpelö.

Naaras ei ole koskaan oikein ymmärtänyt soturilain merkitystä, eikä oikeastaan usko Tähtiklaaniin tai mihinkään muuhunkaan. Hän uskoo enemmän siihen, että kukin muovaa oman tulevaisuutensa omilla tassuillaan ja arvostaa kutakin kissaa yksilönä asemasta riippumatta. Mutta vaikka Loiskesydän ei uskokaan soturilakiin ja muuhun hömpötykseen, kyllä hän silti noudattaa klaanin sääntöjä, sillä pitää klaanielämästä ja sen yhteisöllisyydestä.

----- M E N N E I S Y Y S -----

Loiskepentu syntyi kahdelle virtaklaanilaiselle ainoana pentuna. Loiskepennun isä oli Ahvenraita, joka oli syntyjään virtaklaanilainen, mutta pennun emo Kaunotar oli aikanaan kotikisu. Kaunotar oli kerran tutkimusretkellä kaksijalkalan ulkopuolella ja tapasi tuolloin Ahvenraidan. Ahvenraita varoitti Kaunotarta klaanikissoista ja muista erakoista. Kaksikko jutteli hetken ennen kuin Ahvenraita palasi metsään ja Kaunotar kaksijalkalaan. Kaunotar ei kuitenkaan saanut mielestään uutta kollia ja lopulta päätti lähteä metsään etsimään toista. Muutamien kommellusten jälkeen Kaunottaren onnistui eksyä Virtaklaanin reviirille, josta partio tämän löysi. Naaras kertoi pikaisesti, että etsi Ahvenraitaa, josta klaanikissat olivat hieman suivaantuneita sekä ihmeissään. Partio lopulta suostui viemään Kaunottaren tapaamaan Ahvenraitaa. Oli sanomattakin selvää, että kolli oli ihmeissään Kaunottaren ilmestyvän leiriin ja vieläpä häntä tapaamaan, mutta oikeastaan myös innostunut. Kolli lupasi saattaa Kaunottaren takaisin, mutta yllättäen naaras vaatikin päästä klaanikissaksi. Kukaan ei saanut naaraan päätä käännettyä ja tuo lupasi tehdä kaikkensa tullakseen hyväksi klaanikissaksi. Lopulta hänet hyväksyttiin koeajalle. Kaunotar myös suostui vaihtamaan nimensä Simpukkatassuksi. Mestarikseen hän sai Ahvenraidan, jonka avustuksella hän oppi nopeasti klaanin tavoille ja Ahvenraitakin oli ihmeissään kuinka taitavaksi naaras tuli. Lopulta Simpukkatassu ansaitsi soturinimensä Simpukkapuro ja hänet hyväksyttiin klaanin täydeksi jäseneksi.

Pian Ahvenraita ja Simpukkapuro saivat tyttären, jonka he nimesivät Loiskepennuksi. Loiskepennun lapsuudessa ei tapahtunut mitään erikoista ja kuuden kuun jälkeen tästä tuli Loisketassu. Loisketassu oli aina ollut kuuliainen ja hyvin käyttäytyvä pentu, mutta ei tämä siitä huolimatta loistanut kyvyillään. Tuo ei ollut kummoinen kalasta, taisteluharjoituksista ei tullut juuri mitään ja pentu jopa kyseenalaisti soturilakia tuon tuosta, vaikkei pahaa tarkoittanutkaan. Ainoa asia, jossa kissa tuntui olevan taitava, oli uiminen. Ja uimisesta hän pitikin. Loisketassun soturikoulutus venyi reilusti, sillä kirjava naaras ei millään tuntunut kehittyvän tietystä pisteestä eteenpäin. Lopulta enemmän säälistä kuin muusta, Loisketassun annettiin saada soturinimensä, jolloin tuo nimettiin Loiskesydämeksi.


----- P E L E I S S Ä   T A P A H T U N U T T A -----

- tulossa -


----- S U K U L A I S E T & S U H T E E T -----

Emo - Simpukkapuro (c Sirita), Virtaklaanin soturi (ent. kotikisu)
Isä - Ahvenraita (c Lappis), Virtaklaanin soturi

Sisarpuoli - Perhosuni (c Kuunsirpale), Yöklaanin soturi

Emon sisar - Neito (npc) (kotikisu)
Serkku - Nietospentu (c Raven), Virtaklaani
(Neidon pentu, mutta emonsa hoivissa, on kuin pikkuveli Loiskeelle)

Isän veli - Leppäkuiske (c Haverling), Virtaklaanin parantaja

- Englanniksi Loiskeen nimet ovat Splashkit, Splashpaw ja Splashheart